home *** CD-ROM | disk | FTP | other *** search
/ Aminet 22 / Aminet 22 (1997)(GTI - Schatztruhe)[!][Dec 1997].iso / Aminet / docs / mags / saku22.lha / Teksti / Protext.txt < prev    next >
Text File  |  1997-07-12  |  13KB  |  374 lines
  1. 2
  2. 1
  3. 7 Protext1.iff 0 0
  4. 9 Protext2.iff 0 0
  5. 11 Protext3.iff 0 0*
  6. {A                                  Protext 6.5
  7. {A                                  -----------
  8.  
  9. {8                               Mikko  Koivunalho
  10.  
  11. {DTekstinkäsittelyn toinen puoli  -  nopeaa ja tehokasta vaan ei näyttävää
  12.  
  13. Tekstinkäsittelyohjelmat voidaan karkeasti jakaa kahteen  ryhmään.  Ensimmäiseen
  14. kuuluvat yleisesti ottaen uudemmat ja miltei poikkeuksetta raskaskäyttöiset  oh-
  15. jelmat, jotka tavoittelevat täydellistä WYSIWYGiä ("What you  see  is  what  you
  16. get", tulostus paperille sellaisena kuin näkyy ruudulla). Toiseen  ryhmään  lue-
  17. taan "vanhanaikaiselta" näyttävät ohjelmat,  jotka  ajavat  tavallisessa  konso-
  18. linäytössä eivätkä näytä värejä, erilaisia kirjasimia yms.
  19.  
  20. WYSIWYG-ohjelmissa on usein monipuolisia käyttäjän asennettavissa olevia  työka-
  21. luvalikoita; tekstiin voidaan liittää kuvia, usein sekä tavallisia  bittikartta-
  22. piirroksia että structured clipart -kuvia, ja ohjelman käyttö ja tuotokset  tuo-
  23. vat usein mieleen riisutun sivuntaitto-ohjelman. Niinpä tämänkaltaisista  ohjel-
  24. mista käytetäänkin toisinaan nimeä "tekstinjulkaisuohjelma".
  25.  
  26. Nämä ohjelmat ovat miltei poikkeuksetta kovin raskaita. Ne vievät paljon proses-
  27. soriaikaa graafisine yksityiskohtineen ja pikkunäppärine vempaimineen.  Ne  ovat
  28. hitaita; erityisesti liikkuminen dokumentissa  yhdestä  paikasta  toiseen,  siis
  29. vieritys,  on  toisinaan  häpeämättömän  hidasta.  Niinpä  tämäntyyppiset  teks-
  30. tinkäsittelyohjelmat sopivatkin parhaiten niille, jotka ovat enemmän  kiinnostu-
  31. neita ulkomuodosta.
  32.  
  33.  
  34.  
  35. {6                                                                     ---------->
  36. {DMutta kirjoittajia on kahta lajia...
  37.  
  38. {1"Tosikirjoittajat"
  39.  
  40. Se toinen laji koostuu niistä, joiden ensisijainen tavoite on saada ruudulle tai
  41. paperille tekstiä. He eivät kaipaa kovinkaan hienoa käyttöliittymää, tehokas  ja
  42. nopea riittää; heille on yksi ja sama miltä teksti ruudulla näyttää, kunhan  tu-
  43. lostin kirjoittaa luettavia sivuja, mieluiten nopeasti.
  44.  
  45. He ovat sitä joukkoa, joka tarvitsee raakaa ja yksinkertaista  tekstinkäsittely-
  46. tehoa ja jolle tärkeintä on syöttää koneeseen sisälle suuri määrä tekstiä ja no-
  47. peasti. Melkoinen joukko aikaisempia  tekstinkäsittelyohjelmistojen  valmistajia
  48. on täysin unohtanut tämän käyttötarkoituksen. Näin on  esim.  monien  Windowsiin
  49. siirtyneiden ohjelmistojen suhteen. 
  50.  
  51.  
  52. {DProtextin ohjelmafilosofia
  53.  
  54. Ohjelmana Protext on kymmenen vuotta vanha. Se aloitti tarunsa  Amstrad  CPC:hen
  55. kiinnitettävänä modulina. Paljon on  noiden  päivien  jälkeen  muuttunut,  mutta
  56. enemmän kuitenkin sisäisesti kuin ulkoisesti.
  57.  
  58. Tietysti näin pitkä historia tuo oman rasituksensa  ohjelman  jatkokehitykselle.
  59. Protextin kohdalla tämä on kuitenkin suuressa määrin  kyseenalaista.  Ohjelmassa
  60. on valikoiden säilytetty vanhoja,  hyväksi  koettuja  piirteitä  ja  toimintoja.
  61. Niinpä Protext sisältääkin lukuisia omaperäisyyksiä, joita ei löydy muista  vas-
  62. taavista ohjelmista.
  63.  
  64. Protext on suunnattu nimenomaan ihmisille, jotka kirjoittavat paljon ja haluavat
  65. kirjoittaa ilman ulkoisia häiriötekijöitä. Jotkut laskevat häiriötekijäksi  jopa
  66. sen, että heidän täytyy vähän väliä nostaa kätensä  näppäimistöltä  käyttääkseen
  67. hiirtä. Protextin valmistaja, englantilainen Arnor kehuskeleekin, että Protextin
  68. kaikki toiminnot ovat näppäimiltä saavutettavissa.  Itse  asiassa  tämä  ei  ole
  69. täysin totta, sillä muutamaan hassuun toimintoon tarvitaan  kyllä  hiirtä  mutta
  70. nämäkin ovat vain harvoin käytettäviä, kuten sisäänrakennettu Help-toiminto.
  71.  
  72. Yhtä tärkeää on ohjelman nopeus; dokumentissa liikkuminen käy yhdessä hujaukses-
  73. sa, koska ei tarvitse jatkuvasti muotoilla tekstiä uudestaan. Myös muistia  suu-
  74. rempien dokumenttien muokkaus on mahdollista.
  75.  
  76. Protextissä on oma Shellin kaltainen, yksinkertainen komentotulkki, joka on aina
  77. käsillä Escape-näppäimen painalluksella. Siihen on sisäänrakennettu paitsi  Pro-
  78. textin omia myös käyttöjärjestelmän käskyjä. Myös ulkoisten ohjelmien käynnistys
  79. onnistuu luontevasti sen kautta.
  80.  
  81. Protextissä voidaan keskelle tekstiä lisätä komentoja, joista useimmat vaikutta-
  82. vat tulostukseen. Rivin alkaessa ">"-merkillä Protext tulkitsee  sen  komentori-
  83. viksi. Näillä ns. "Stored commands" -käskyillä voidaan muuttaa  vaikka  sivuase-
  84. tuksia, sivunumerointia tai tulostusta. Niillä myös hallitaan Protextin monipuo-
  85. lisia Mail Merge -toimintoja (joilla voidaan tehdä esim. "henkilökohtaisia"  tu-
  86. sinalevitteisiä kirjeitä). Näihin lukeutuvat  muuttujien  käyttö,  ulkopuolisten
  87. tiedostojen lukeminen tai niihin kirjoittaminen. Näitä on todellakin  niin  run-
  88. saasti, että voi puhua pienehköstä ohjelmointikielestä.
  89.  
  90. Protextissä voi käyttää useiden eri kielten sanastoja. Kieltä on helppo  vaihtaa
  91. keskellä dokumenttia vain lisäämällä ">SL {kielen numero  tai  sanakirjojen  ni-
  92. met}" -komento. Kirjoitettaessa siirryttäessä riviltä toiselle Protext osaa  au-
  93. tomaattisesti lukea oikeasta sanakirjasta. Yhtä hieno on komento ">PA", joka ai-
  94. heuttaa välittömän seuraavalle sivulle siirtymisen. Tämä on käyttökelpoista  mm.
  95. paljon väliotsikoita sisältävässä tekstissä.
  96. Protextin filosofiaan  kuuluu,  että  kaikki  näkyy  ruudulla.  Alaviitteitä  ei
  97. kätketä näkymättömiin valikkojen taakse, vaan ne kirjoitetaan ">FN"-käskyllä en-
  98. nen varsinaista viitteen merkkiä. Jos kirjasinlajia tai -tyyliä vaihdetaan  kes-
  99. ken tekstiä, rivillä näkyy erikoismerkki; samoin marginaalin kohdalla, sarkaimi-
  100. neen. 
  101.  
  102.  
  103. {DVain tulostus merkitsee
  104.  
  105. Arnorin filosofian mukaan tärkeintä on se mitä tulostetaan  paperille.  Kuvaruu-
  106. dulla ilmoitetaan mitä ja miten tulostuu, ei näytetä millaisena tulostuu. Aikai-
  107. semmin tämä olisi ollut ongelmallisempaa, vaan ei enää,  koska  tässä  Protextin
  108. versiossa on myös hyvä esikatselu.
  109.  
  110. Tekstiä ei tulosteta grafiikkana vain ainoastaan merkkeinä.  Näin  ollen  se  on
  111. riippuvainen käytetyn tulostimen ominaisuuksista.  Toisaalta  tulostus  on  myös
  112. paljon, paljon nopeampaa, koska kirjoitin käyttää omia kirjasimiaan.
  113.  
  114. Kuten useat modernit ohjelmat, myös Protext  käyttää  omia  kirjoitinajureitaan,
  115. joita on satoja. Tiedot tulostimen  kirjasintyypeistä  ja  -tyyleistä  siirtyvät
  116. suoraan valikkoon, mistä niitä on helppo  käyttää  tekstissä.  Protextin  avulla
  117. pääsee käsiksi niihin tulostimen ominaisuuksiin, joista tavalliset ohjelmat har-
  118. vemmin välittävät: tulostimen omiin kirjasintyyppeihin, -tyyleihin ja -kokoihin.
  119. Protext osaa käyttää myös "proportional-kirjasimia" eli  ei-määrämittaisia.  Oh-
  120. jelma itse laskee niiden koon ja katsoo kuinka monta sopii kullekin riville.
  121.  
  122. Ulkopuolista grafiikkaakin voidaan liittää dokumentteihin, mutta  kuten  aiemmin
  123. mainittiin, se ei näy ruudulla tekstin seassa muuten kuin käskyrivinä. 
  124.  
  125. {6                                                                     ---------->
  126. {DLähestyykö täydellisyyttä?
  127.  
  128. Protextin pakettiin kuuluu lisäksi kaksi ulkoista ohjelmaa: Convert,  jolla  voi
  129. muuttaa muiden tekstinkäsittelyohjelmien tiedostoja Protextille  ja  päinvastoin
  130. (esim. Rich Text Format) ja Fsort, joka sopii yksinkertaisten, Protextillä  laa-
  131. dittujen tietokantojen järjestämiseen halutusti.  Siitä  on  hyötyä  erityisesti
  132. Mail Mergen käytössä.
  133.  
  134. Protextissä on erinomainen makro-tuki. Miltei kaikki Protextin toiminnot on mak-
  135. rotettu eli niille voidaan antaa uudet näppäinkoodit. Makrojen  käyttö  onnistuu
  136. yhtä hyvin ohjelman sisältä kuin ulkoa ARexx-kielellä (Amigalla). Lisäksi ohjel-
  137. ma käyttää ns. "lyhennemakroja" (Glossary Macros);  käyttäjä  kirjoittaa  makron
  138. lyhenteen ruudulle muun tekstin sijaan  ja  painaa  Glossary-näppäinyhdistelmää,
  139. jolloin makro käynnistyy. Tätä osittain vastaava toiminto on  myös  Auto-Correc-
  140. tion, joka havaitessaan tutun sanan tai lyhenteen laajentaa tämän automaattises-
  141. ti käyttäjän haluamaan muotoon.
  142.  
  143. Yksi pieni, mutta valtavan hyödyllinen toiminto on "Choose  character"  -ikkuna,
  144. jossa näkyvät kaikki ASCII-merkit. Siitä on helppo hakea ne  merkit,  joihin  ei
  145. näppäimistöltä pääse käsiksi; tämä saisi olla vakiona  kaikissa  tekstinkäsitte-
  146. lyohjelmissa, vaan eipä ole!
  147.  
  148. Protextissä on niin paljon pieniä käyttömukavuutta suuresti lisääviä ominaisuuk-
  149. sia, että pelkästään niiden luettelemiseen, saati sitten kuvailemiseen,  vaadit-
  150. taisiin enemmän kuin muutama sivu. Niinpä jätänkin suuremmat luettelot ja tyydyn
  151. vain sanomaan, että Protext on enemmän käyttäjän konfiguroitavissa kuin keskita-
  152. son käyttöjärjestelmä: aina siitä kuinka monta kertaa sekunnissa kursori välkkyy
  153. siihen halutaanko  aakkostettaessa  käyttää  skandinaavista  vai  kansainvälistä
  154. järjestelmää (tulevatko å,  ä  ja  ö  viimeisiksi  aakkosissa  vai  a:n  ja  o:n
  155. jälkeen). 
  156. {DMelkein, vaan ei sittenkään
  157.  
  158. Eihän mikään ohjelma täysin viaton tai puutteeton ole. Myös  Protext  on  saanut
  159. näitä osakseen.  Varsinaisista  ohjelmointibugeista  tosin  ei  näin  hiotun  ja
  160. pitkäikäisen tuotteen kohdalla voi juurikaan puhua,  ja  ohjelmaa  voin  hyvällä
  161. syyllä kehua vakaaksi: kertaakaan se ei ole kaatunut, vaikka olen käyttänyt sitä
  162. satoja tunteja.
  163.  
  164. Mutta kyllä Protextistä puutteita löytää tikullakin kaivelematta: monet varmasti
  165. valittelevat UnDo-toiminnon  puutetta;  jonkinlainen  poistettujen  tekstinosien
  166. (muun kuin viimeisimmän) varasto olisi  ollut  paikallaan.  Vaikka  thesauruksen
  167. hallinta sellaisenaankin on hyvä, sitä voisi vielä hioa; lisäksi, jostakin  mer-
  168. killisen ajattelemattomuuden takia vaihdettaessa sanakirjaa thesaurus ei  vaihdu
  169. vaan se täytyy vaihtaa lataamalla uusi konfiguraatio. Tämä on sinänsä pikku jut-
  170. tu, varsinkin kun sen voi korjata makrolla. Kummallinen käpy kuitenkin...
  171.  
  172. Protextiin rakennettu Help-toiminto on tällaisenaan aika kehno. Käskyt ja komen-
  173. not kyllä löytyvät, mutta kaikki on kovasti rautalanka-mallia ja  soveltuu  vain
  174. äärimmäiseen hätään. Muuten kannattaa siirtyä  manuaalien  puoleen,  jotka  ovat
  175. sangen moitteettomia. Help-toimintojen yletön  parantaminenhan  on  sitä  paitsi
  176. suurimmaksi eduksi laittomille kopioijille.  Itse  melkein  toivon,  että  Arnor
  177. poistaa sen kokonaan.
  178.  
  179. Vielä yksi melkoisen tärkeä näkökohta: Arnor tekee Protextiä  neljälle  eri  ko-
  180. neelle. Näin ollen heidän täytyy päättää,  missä  määrin  käyttää  konekohtaisia
  181. ominaisuuksia ja kuitenkin pitää kaikki eri versiot mahdollisimman yhtenevinä ja
  182. samankaltaisina. Tämä on johtanut kompromisseihin yhdessä jos  toisessakin  suh-
  183. teessa. 
  184.  
  185. {6                                                                     ---------->
  186. {DLopuksi
  187.  
  188. Ulkoisesti Protext näinä Windowsin, Macintoshin  ja  Amigan  aikoina  todellakin
  189. näyttää antiikkiselta. Sen  valikot  tuntuvat  kummasti  järjestetyiltä  ja  en-
  190. sikäyttäjä saattaa pitää sitä pahana unena yrittäessään etsiä  haluamaansa  toi-
  191. mintoa.
  192.  
  193. Protext on todellakin vaikeaselkoinen eikä siihen suinkaan pääse  kiinni  muuta-
  194. massa minuutissa. Sen oppiminen vie tunteja, ja sen suurin mahti saattaisi olla-
  195. kin sen verrattoman monipuolisessa konfiguroitavuudessa. 
  196.  
  197. {BValmistaja          Arnor Ltd.
  198. {B                    611 Lincoln Road,
  199. {B                    Peterborough, PE1 3HA,
  200. {B                    Englanti
  201. {B                    puh. 0733 68909
  202. {B                    fax. 0733 67299
  203. {BSaatavissa          PC, 640 kt RAM; Amiga, OS2.0, 1 Mt RAM;
  204. {B                    Atari ST; Acorn Archimedes
  205. {BTestattu            Amiga
  206.  
  207.  
  208.  
  209.  
  210.  
  211.  
  212.  
  213.  
  214.  
  215. {6                                                                     ---------->
  216.  
  217.  
  218.  
  219.  
  220.  
  221.  
  222.  
  223.  
  224.  
  225.  
  226.  
  227.  
  228.  
  229.  
  230.  
  231.  
  232.  
  233.  
  234.  
  235.  
  236.  
  237.  
  238.  
  239.  
  240.  
  241.  
  242.  
  243.  
  244.  
  245.  
  246. {A[Kuva 1]
  247.  
  248. {1Komento ">PA 2,5cm" suorittaa sivunvaihdon, jos sivun alareunaan on jäljellä 2,5
  249. {1cm tai vähemmän. Seuraavalla rivillä näkyy sivunvaihdon merkki. Valkoisella poh-
  250. {1jalla olevat merkit ovat tulostinkoodeja, jotka Protext erottelee tekstistä niin
  251. {1etteivät ne vaikuta esim. rivin pituuteen; tässä "Enlarged". ">IG ..." lisää si-
  252. {1vulle kuvan. Kuvat otettu Amiga-versiosta. (Huom. Kuvat on  tehty  vain  esimer-
  253. {1keiksi Protextin ominaisuuksista, niillä ei ole mitään tekemistä itse artikkelin
  254. {1sivuntaiton kanssa.) 
  255.  
  256.  
  257.  
  258.  
  259.  
  260.  
  261.  
  262.  
  263.  
  264.  
  265.  
  266.  
  267.  
  268.  
  269.  
  270.  
  271.  
  272.  
  273.  
  274.  
  275. {6                                                                     ---------->
  276.  
  277.  
  278.  
  279.  
  280.  
  281.  
  282.  
  283.  
  284.  
  285.  
  286.  
  287.  
  288.  
  289.  
  290.  
  291.  
  292.  
  293.  
  294.  
  295.  
  296.  
  297.  
  298.  
  299.  
  300.  
  301.  
  302.  
  303.  
  304.  
  305.  
  306. {A[Kuva 2]
  307.  
  308. {1Ylhäällä näkyy marginaali-komentorivi, jossa olevat huutomerkit ovat  sarkaimia.
  309. {1Ruudun alaosassa on Protextin oma komentotulkki. 
  310.  
  311.  
  312.  
  313.  
  314.  
  315.  
  316.  
  317.  
  318.  
  319.  
  320.  
  321.  
  322.  
  323.  
  324.  
  325.  
  326.  
  327.  
  328.  
  329.  
  330.  
  331.  
  332.  
  333.  
  334.  
  335. {6                                                                     ---------->
  336.  
  337.  
  338.  
  339.  
  340.  
  341.  
  342.  
  343.  
  344.  
  345.  
  346.  
  347.  
  348.  
  349.  
  350.  
  351.  
  352.  
  353.  
  354.  
  355.  
  356.  
  357.  
  358.  
  359.  
  360.  
  361.  
  362.  
  363.  
  364.  
  365.  
  366. {A[kuva3]
  367.  
  368. {1Type  Checking:  sanan  oikeinkirjoitus  tarkistetaan  heti  sen  kirjoittamisen
  369. {1jälkeen. Box Mode: ei merkitse tekstiä (kopiointia tai poistoa varten)  tavanmu-
  370. {1kaisesti vaan neliössä; taas ominaisuus, jonka toivoisi näkevänsä useammin. Auto
  371. {1Indent eli automaattinen sisennys (esim. ohjelmakoodissa) toimii vain kun ohjel-
  372. {1ma on riisutussa editori-tilassa.
  373.  
  374.